Royal London Hospital Testi | Akillesjänteen jännetuppitulehdus / jännetuppitulehdus

Akillesjänteen venähdys on yleinen vamma urheilijoilla. Perinteisesti akillesjänteen tendinopatian diagnoosi perustuu kliiniseen oireiluun ja anamneesiin, jossa todetaan akillesjänteen kipu, joka yleensä pahenee aamulla ja lämpenee liikunnan aikana. Usein potilaat kertovat, että jänne on ylikuormittunut yhtäkkisen aktiivisuuden vuoksi. Reiman ja muut (2014) tarkastelivat kirjallisuutta akillesjänteen patologiaa mittaavista testeistä ja havaitsivat, että Royal London Hospitalin testin yhdistetty herkkyys oli 54 prosenttia ja spesifisyys 86 prosenttia. Koska mukana olleiden tutkimusten harhaisuusriski oli vaihteleva ja löydettyjen arvojen perusteella kliininen arvo on korkeintaan kohtalainen.

Testin suorittamiseksi potilas voi olla istuma-asennossa siten, että jalka on penkin reunan yläpuolella. Nilkka on neutraaliasennossa tai lievässä plantaarifleksoidussa asennossa, kun tunnustelet akillesjänteen arkuutta. Keskiosien tendinopatiassa tämä tapahtuu yleensä 2-5 senttimetrin etäisyydellä calcaneuksen kiinnityskohdasta tai aivan calcaneuksen kohdalla insertionaalisessa tendinopatiassa.
Potilasta pyydetään sitten siirtämään nilkka maksimaaliseen dorsifleksioon. Tämän jälkeen jänne tunnustellaan uudelleen aiemmin löydetystä herkästä kohdasta.
Tämän jälkeen potilas siirtää jalkaterän maksimaaliseen plantaarifleksioon ja arka kohta tunnustellaan uudelleen.

Testin katsotaan olevan positiivinen akillesjänteen tendinopatian suhteen, jos kipu alun perin löydetyssä arassa kohdassa ei esiinny maksimaalisessa dorsifleksioasennossa.
Kirjoittajilla ei ole selitystä sille, miksi kipu häviää, kun jänteeseen kohdistuu maksimaalinen jännitys.

21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.

• • Nimi*
• • Sähköposti*

Δ

Toinen akillesjänteen tendinopatian ortopedinen testi on Arc-testi, jonka avulla voidaan erottaa toisistaan akillesjänteen tendinopatia ja jännetupen tulehdus eli tenosynoviitti.

Reiman, M., Burgi, C., Strube, E., Prue, K., Ray, K., Elliott, A., & Goode, A. (2014). Kliinisten toimenpiteiden hyödyllisyys akillesjänteen vammojen diagnosoinnissa: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Journal of athletic training, 49(6), 820-829.