Opi
Ischiofemoraalinen impingementtitesti | Ischiofemoraalinen lonkan impingementti
Lonkan takaosan kipu on edelleen haaste lääkäreille. Seuraava kuva on peräisin Gomez-Hoyos et al. (2018) esitetään yleiskatsaus mahdollisista kilpailevista diagnooseista:
Kuten huomaat, lonkan posterolateraalisen alueen erotusdiagnostiikka ei ole kovin suoraviivaista.
Vuonna 1977 Johnson kuvasi ensimmäisen kerran ischiofemoraalisen impingementin, josta käytetään lyhennettä IFI, ja se on edelleen kiistanalainen ilmiö. Toisin kuin femoroacetabulaarinen impingementti, jonka tunnet CAM:sta ja pincer deformiteetista, IFI on nivelen ulkopuolinen impingementin muoto. Torriani et al. (2009) määrittelivät oireyhtymän ischiofemoraalisen tilan pienenemisenä lateraalisen istuinluun ja pikkutrochanterin välillä sekä quadratus femoriksen tilan pienenemisenä pikkutrochanterin ja proksimaalisten hamstring-jänteiden välillä.
Potilaat valittavat usein pitkien kävelymatkojen kipua. Kipu tuntuu istuinluun lateraalipuolella kävelyn varvas- ja esihypyn aikana, kun lonkka on pääteojennuksessa, jolloin trokanter trochanter minor hankaa istuinluun lateraalireunaa tai semimembranosus-jänteen lähtökohtaa. Jotkut potilaat valittavat myös ipsilateraaliseen jalkaan säteilevää kipua, joka voi johtua siitä, että iskiashermo jää jumiin ischiofemoraaliseen tilaan.
Goméz-Hoyos et al. (2016) arvioivat ischiofemoraalisen impingement-testin tarkkuutta ja havaitsivat sen herkkyydeksi 82 % ja spesifisyydeksi 85 %. Heidän käyttämänsä kultainen standardi oli lonkan takaosan kipu, epänormaalit magneettikuvauslöydökset, mukaan lukien pienentynyt ischiofemoraaliväli tai quadratus femoris -väli, ja vähintään 60 prosentin kivunlievitys dekompressioleikkauksen jälkeen. Tämä on toistaiseksi ainoa tutkimus, ja se on tehty retrospektiivisenä tutkimuksena, joten siitä on saattanut jäädä pois potilaita, joille ei ole tehty injektiota tai leikkausta. Lisäksi tutkimuksessa ei määritetty tämän testin sisäistä tai havaitsijoiden välistä luotettavuutta. Tästä syystä testin kliininen arvo on toistaiseksi kyseenalainen.
Testin suorittamiseksi potilas on kylkiasennossa, jolloin hänen puolensa ei ole vaurioitunut. Tutkija tunnustelee toisella kädellä lateraalista istuinluuta samalla kun toinen käsi vie lonkan maksimaaliseen ojennukseen lonkan ollessa adduktiossa tai neutraaliasennossa yrittäen herättää oireita. Jos tuttu lonkan takaosan kipu toistuu, testi toistetaan lonkan ollessa abduktiossa, jolloin oireiden ei pitäisi toistua. Testi on positiivinen, jos tuttu lonkan takaosan kipu toistuu ensimmäisessä asennossa eikä sitä voida toistaa toisessa testausasennossa.
21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.
Toinen ortopedinen testi, jolla arvioidaan lonkan ischiofemoraalista kiinnittymistä, on pitkän askeleen kävelytesti.
Viitteet
Pidätkö siitä, mitä opit?
OSTA KOKO FYSIOTUUTOREIDEN ARVIOINTIKIRJA
- 600+ sivua e-kirjaa
- Vuorovaikutteinen sisältö (suora videoesittely, PubMed-artikkelit)
- Tilastolliset arvot kaikille erityistesteille viimeisimmän tutkimuksen perusteella.
- Saatavana osoitteessa 🇬🇧 🇩🇪 🇫🇷 🇪🇸 🇮🇹 🇵🇹 🇹🇷
- Ja paljon muuta!