Dermatomit Alaraajat | Perifeerinen neurologinen tutkimus

Dermatomien arviointi on olennainen osa neurologista tutkimusta, kun epäillään radikulopatiaa, sillä tietyn dermatomin tuntemuksen muutokset voivat auttaa tunnistamaan patologisen välilevytason. Al Nazari et al. (2013) tekivät systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin 14 eri tutkimuksesta, joissa tutkittiin lannerangan välilevytyrien sensorista, motorista ja refleksitestausta. Tulokset osoittivat, että sensorisen testauksen herkkyys oli 32-40 prosenttia ja spesifisyys 59-72 prosenttia, mikä tarkoittaa 35 prosentin herkkyyttä ja 64 prosentin spesifisyyttä patologisen levytason tunnistamisessa. Kaikkien neurologisen tutkimuksen osatekijöiden yhdistetyt positiiviset todennäköisyyssuhteet vaihtelevat välillä 1,02-1,26. Positiiviset tai negatiiviset löydökset eivät siis juurikaan nosta testin jälkeistä todennäköisyyttä, minkä vuoksi annamme tälle arvioinnille melko heikon kliinisen arvon. Näistä havainnoista huolimatta se on edelleen paras fyysisen arvioinnin väline.

Alaraajoissa hermojuurivaurioita esiintyy useimmiten L4/L5- ja L5/S1-tasoilla, ja niitä esiintyy huomattavasti harvemmin L3/L4-tasoilla ja harvoin näitä ylemmillä tasoilla. Alaraajojen aistitestauksessa potilas on selinmakuulla ja alaraajat ovat paljaina. Käytä harjaa, jollainen löytyy useimpien refleksivasaroiden kahvasta, ja silitä dermatomialueet sekä sairastuneessa että sairastamattomassa raajassa ja kysy potilaalta, tunteeko hän paikoittaisia eroja.

21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.

• • Nimi*
• • Sähköposti*

Δ

Muita yläraajan neurologisen tutkimuksen osia ovat:

• Dermatomitestaus (yläraaja)
• Myotomitestaus (yläraaja)
• Refleksitestaus (yläraaja)

Alaraajojen osalta neurologinen tutkimus voidaan tutkia tässä yhteydessä:

• Myotomitestaus (alaraajat)
• Refleksien testaus (alaraajat)

Al Nezari NH, Schneiders AG, Hendrick PA. Perifeerisen hermoston neurologinen tutkimus lannerangan välilevytyrädiagnoosin diagnosoimiseksi, kun epäillään radikulopatiaa: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. The Spine Journal. 2013 Jun 1;13(6):657-74.