Copelandin testi | Akillesjänteen repeämän/repeämän arviointi

66 % akillesjänteen repeämistä on oireettomia repeämiä. Tämä tarkoittaa, että näillä potilailla ei koskaan ollut akillesjänteyden arkuutta, jäykkyyttä, kipua tai toimintahäiriöitä. Jänteessä on kuitenkin oltava jonkinlainen patologia, sillä 98 prosentissa revenneistä jänteistä on degeneratiivinen patologia ja 2 prosentissa muu patologia. Jos haluat tietää lisää jännefaktoja, katso kuvauksessa oleva linkki blogiimme 7 jännetotuutta, jotka sinun tulisi tietää.

Reiman et al. (2014) tekivät systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tutkimuksista, joissa tarkasteltiin erilaisten kliinisten arviointien diagnostista tarkkuutta akillesjänteen repeämän diagnosoimiseksi ilman magneettikuvausta. Muiden testien, kuten täällä Physiotutorsissa jo käsitellyn vasikan puristustestin, ohella kirjallisuudessa on kuvattu Copelandin testi. Artikkelin mukaan Reiman et al. (2014) mukaan tämän testin herkkyys on 78 prosenttia, ja tämä on ainoa tilastollinen arvo, joka voitiin poimia Maffulli et al. lähdeartikkelista. Tutkimuksessa oli myös suuri harhan riski, minkä vuoksi testien kliinistä arvoa olisi pidettävä melko heikkona.

Testi edellyttää verenpainemittarin tai verenpainemansetin käyttöä. Potilas on makuuasennossa, ja sairastunut jalka asetetaan hoitopöydän reunan yli.

Verenpainemittarin mansetti asetetaan vasikan keskikohdan ympärille ja täytetään 100 mmHg:n paineeseen nilkan ollessa passiivisessa plantaarifleksion asennossa. Tämän jälkeen potilaan nilkka on dorsifleksiossa. Jos jänne on ehjä, paineen pitäisi nousta 35-60 mmHg. Jos jänne on revennyt, paine ei nouse juuri lainkaan.

21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.

• • Nimi*
• • Sähköposti*

Δ

Muita yleisiä akillesjänteen repeämien testejä:

• Thompsonin testi
• Aukon tunnustelutesti
• Matlesin testi

Maffulli N. Akillesjänteen ihonalaisen repeämän kliininen diagnoosi. The American journal of sports medicine. 1998 Mar;26(2):266-70.

Reiman M, Burgi C, Strube E, Prue K, Ray K, Elliott A, Goode A. Kliinisten toimenpiteiden hyödyllisyys akillesjänteen vammojen diagnosoinnissa: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Journal of athletic training. 2014;49(6):820-9.