Johdanto

Nivelreuma (RA) on autoimmuunitulehdussairaus, joka vaikuttaa pääasiassa nivelniveliin. Sairaus voi aiheuttaa tulehdusta, nivelvaurioita, epämuodostumia ja vammautumista sekä nivelen ulkopuolisia oireita, kuten tenosynoviittia. Nivelreuman yleisin alkuvaiheen oire on käsien pieniin niveliin vaikuttava tulehduksellinen niveltulehdus. Käden nivelet ovat tyypillisimmin vaurioituneet käsinivelet, proksimaalinen niveltenvälinen nivel ja rannenivel. Usein toistuvilla tulehdusjaksoilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ranteen toimintaan pitkällä aikavälillä. Kuitenkin vain harvoissa tutkimuksissa on tutkittu nivelreuman seurauksia ranteen tasolla. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää nivelreuman sensomotorisia ranteen toimintoja ja niiden yhteyttä kipuun ja työkyvyttömyyteen.

Menetelmät

Tässä tutkimuksessa käytettiin poikkileikkaustutkimusta, johon osallistui nivelreumapotilaita ja terveitä kontrolleja. Osallistujat seulottiin ACR/EULAR:n vuoden 2010 nivelreuman luokittelukriteerien perusteella. Heitä ei voitu ottaa mukaan, jos heillä oli lisääntynyt taudin aktiivisuus, joka mitattiin CRP-arvona, joka ylitti 5 mg/l, ja DAS28-ESR-pistemääränä, joka ylitti 3,2.

Seuraavat toimenpiteet saatiin päätökseen:

1. Isokineettinen lihasvoima: Molempien ranteiden taivutus- ja ojennuslihasten voimaa arvioitiin isokineettisellä dynamometrillä nopeudella 30°/sekunnissa 80°:n alueella (40° taivutus ja 40° ojennus). Viisi toistoa suoritettiin maksimiponnistuksella kolmen lämmittelykerran jälkeen, ja mittausten välillä pidettiin 2 minuutin tauko.Osallistujat istuivat kyynärvarsi ja kyynärpää stabiloituina ranteen liikkeen eristämiseksi.Lihasvoima analysoitiin käyttämällä kehon painoon normalisoitua huippuvääntömomenttia.
2. Nivelen asennon aistiminen (proprioseptiikka): Proprioseptiikka mitattiin dynamometrillä nivelen asentovirheen (JPE) muodossa. Osallistujille opetettiin tavoitekulma (30° ranteen ojennus). Harjoittelun jälkeen heitä pyydettiin toistamaan kohdekulma kolme kertaa, ja absoluuttinen kulmavirhe (havaitun ja todellisen kulman välinen ero) kirjattiin ylös.
3. Käden otteen vahvuus: Käden otepitovoima mitattiin käden dynamometrillä, kun osallistujat istuivat ja kyynärvarret olivat neutraaliasennossa. Kolme koetta suoritettiin maksimiponnistuksella.
4. Ranteeseen liittyvä kipu ja työkyvyttömyys: Ranteen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin potilaan arvioimaa PRWE-kyselylomaketta (Patient-Rated Wrist Evaluation), jossa arvioitiin kipua (5 kohtaa) ja toimintakykyä (10 kohtaa). Pisteet vaihtelivat 0:sta (ei vammaisuutta) 100:aan (suurin vammaisuus). Kunkin osa-asteikon maksimipistemäärä on 50 pistettä.

Tulokset

Tutkimukseen osallistui 31 nivelreumaa sairastavaa henkilöä ja yhtä monta tervettä kontrollihenkilöä. Terveiden kontrolliryhmien keski-ikä oli 47 vuotta ja nivelreumaa sairastavien osallistujien keski-ikä oli 54 vuotta. Mukana olleiden nivelreumapotilaiden taudin keskimääräinen kesto oli 14,6 vuotta (+/- 8,6 vuotta). Molempien ryhmien välillä ei havaittu eroja lähtötilanteessa.

Nivelreumapotilaiden ranteen toiminnan arvioinnissa havaittiin, että nivelreumapotilaiden taivuttaja- ja ojentajalihasten lihasvoima oli alhaisempi kuin terveiden kontrollihenkilöiden sekä dominoivassa että ei-dominoivassa ranteessa. Tämä vaje oli selvempi taivuttajalihaksissa.

• Nivelreumapotilaiden dominoiva ranteen taivutusvoima oli keskimäärin 10 ± 4,6 Nm/kg, kun se kontrolleilla oli 14,4 ± 4,8 Nm/kg.
• Myös ojentajavoima oli merkittävästi heikentynyt (7,6 ± 4,7 Nm/kg vs. 7,6 ± 4,7 Nm/kg). 10,2 ± 3,4 Nm/kg kontrolleissa).

Nivelreumapotilailla havaittiin proprioseptiikan heikkenemistä, mikä näkyi korkeampina JPE-arvoina. Heillä oli suurempia vaikeuksia hahmottaa nivelkulmia tarkasti, ja keskimääräiset virheet olivat 6,5° dominoivassa ranteessa ja 7,7° ei-dominoivassa ranteessa, kun taas terveillä kontrolleilla virheet olivat 4,1° ja 3,6°.

• Fleksio- ja ekstensorilihasten voiman ja ranteen nivelen asentovirheen välillä havaittiin negatiivinen ja heikko korrelaatio. (r= -0,2 molemmilla)
• Kädensijan voiman sekä ranteen fleksio- ja ekstensorivoiman välillä havaittiin vahva positiivinen korrelaatio (r = 0,7 ja r = 0,6).
• Rannenivelen asentovirheen ja käden otepitovoiman välillä oli heikko negatiivinen korrelaatio (r = -0,3).
• Lihasvoiman, proprioseptiikan ja PRWE-kipu- tai invaliditeettipisteiden välillä ei havaittu merkittävää korrelaatiota.

Kysymyksiä ja ajatuksia

PRWE-tutkimuksen tulokset osoittavat, että nivelreumaa sairastavilla henkilöillä on huomattavan paljon kipua päivittäisissä toiminnoissaan sekä hallitsevassa että ei hallitsevassa ranteessa. Toimintatasot vaikuttavat hieman vähemmän. Tämä on erityisen tärkeää muistaa tästä tutkimuksesta, koska nämä ihmiset eivät olleet kiihdyttelyssä tutkimushetkellä.

Terveisiin kontrolliryhmiin verrattuna havaittiin huonompi voima sekä dominoivassa että ei-dominoivassa ranteessa sekä ranteen taivutuksessa ja ojennuksessa. Sama päti nivelen asentovirheeseen; nivelreumapotilailla asentovirhe oli suurempi kuin terveillä kontrolleilla. Kun muistetaan, että nämä henkilöt eivät ilmoittaneet ranteen kipua, vaikuttaa erittäin tärkeältä arvioida ranteen sensomotorista toimintaa nivelreumapotilailla. Erityisesti kun otetaan huomioon, että taudin tiedetään vaikuttavan nivelniveleen ja siihen liittyviin rakenteisiin, ja monilla nivelreumaa sairastavilla ihmisillä ranne vaikuttaa negatiivisesti.

Kädensijan voiman ja ranteen fleksio- ja ekstensorilihasten voiman välillä havaittiin vahva positiivinen korrelaatio (r = 0,7 ja r = 0,6), mikä tarkoittaa, että mitä suurempi kädensijan voima oli, sitä suurempi oli ranteen fleksio- ja ekstensorilihasten voima. Tämä tarkoittaisi, että voisit harjoittaa ranteen taivuttajia tai antaa harjoituksia, joissa käytetään otetta ranteen taivuttajien voiman parantamiseksi, tai päinvastoin.

Määrittämällä kaikkien mitattujen muuttujien välinen korrelaatio voimme nähdä, miten ne liittyvät toisiinsa. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan määritetty syitä, sillä korrelaatio ei tarkoita syy-yhteyttä. Korrelaatio kuitenkin osoittaa, että kaksi muuttujaa noudattaa ennustettavaa kaavaa. Näin voidaan tunnistaa mahdollisia suhteita.

Puhu minulle nörttimäisesti

Otetusvoimaa arvioitiin yhtenä muuttujana, mutta sen lisäksi, miten se korreloi muiden muuttujien kanssa, ei annettu raakatietoja, joiden avulla olisi voitu vertailla hallitsevan ja ei-hallitsevan käden tai terveiden kontrolliryhmien ja nivelreumapotilaiden välillä.

Tutkimuksessa käytettiin erikoistunutta isokineettistä dynamometriaa, jota käytetään useimmiten sairaaloissa ja pitkälle erikoistuneissa ympäristöissä. Ote-, ranteen taivutus- ja ojennusvoima voidaan kuitenkin helposti mitata käsidynamometrillä. Isokineettisen voiman mittaamisen sijasta mitataan vain isometristä voimaa, mutta silti tämä objektiivinen mittaus on parempi kuin arvaus. Ranteen supinaation ja pronaation osalta isometrinen käsidynamometria ei ole pätevä verrattuna isokineettiseen mittaukseen(Bonhof-Jansen et al. 2023), mutta ranteen taivutuksen ja ojennuksen osalta Lucado et al. (2019) osoittivat, että korrelaatiot olivat kohtalaisia tai korkeita.

Nivelen asentovirhe arvioitiin myös isokineettisellä laitteella. Mittaus voitaisiin kuitenkin suorittaa suunnittelemalla ranteen mittaus laserosoittimen ja kohteen avulla, kuten seuraavassa videossa esitellään olkapään osalta.

Kotiin vietävät viestit

Tässä tutkimuksessa tutkittiin nivelreumapotilaiden sensomotorista ranteen toimintaa ja havaittiin merkittäviä puutteita sekä dominoivassa että ei-dominoivassa ranteessa verrattuna terveisiin kontrolleihin. Nivelen asentotuntuma, otteen lujuus sekä ojentaja- ja taivuttajalihasten voima vaikuttivat kaikki. Tämä korreloi kivun ja invaliditeetin kanssa potilaan arvioimassa ranteen arviointikyselyssä, mikä viittaa siihen, että nämä sensomotorisen toiminnan muuttujat olivat yhteydessä huonompiin ADL-tuloksiin. On ratkaisevan tärkeää arvioida ranteen sensomotorista toimintaa nivelreumapotilailla ja parantaa sitä sairastuneilla. Sensomotoriset tutkimukset olisi sisällytettävä rutiininomaisiin nivelreuma-arviointeihin kliinisessä käytännössä. Tulokset tukevat sitä, että fysioterapiaohjelmissa voidaan käyttää kohdennettuja ranneharjoitteita, jotka lisäävät sekä voimaa että proprioseptiikkaa nivelreumapotilailla, mikä johtaa parempiin toiminnallisiin tuloksiin.

Viite

Tore NG, Zorlular A, Yildirim D, Atalay Guzel N, Oskay D. Ranteen sensoristen ja motoristen toimintojen tutkiminen nivelreumapotilailla. Musculoskelet Sci Pract. 2024 Aug;72:103122. doi: 10.1016/j.msksp.2024.103122. Epub 2024 Jun 12. PMID: 38909501.