Johdanto

Kiertäjäkalvosimen jänteen repeämissä on silmiinpistävää se, että repeämän koko ja tyyppi eivät korreloi potilaan kokeman kivun ja toiminnallisten puutteiden kanssa. Joskus massiiviset repeämät aiheuttavat vain vähän tai ei lainkaan vaivoja, kun taas pienet repeämät voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa ja kipua. Biopsykososiaalisella kontekstilla voi olla suuri merkitys kipukokemukseen, kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko psykologinen stressi yhteydessä olkapään kipuun ja toimintaan potilailla, joilla on kaikenlainen kiertäjäkalvosimen repeämän vaikeusaste. Tällä tavoin arvioitiin rotatoriholvin ennustetta osittaisten repeämien, pienten ja keskipaksuisten repeämien sekä suurten ja massiivisten täyspaksuisten repeämien osalta.

Menetelmät

Tähän retrospektiiviseen poikkileikkaustutkimukseen otettiin mukaan osallistujat, joille oli tarkoitus tehdä artroskooppinen kiertäjäkalvosimen korjaus. He täyttivät 11-kohtaisen OSPRO-kyselylomakkeen lähtötilanteessa. Tällä työkalulla arvioidaan psykososiaalisia tekijöitä, jotka ovat "keltaisia lippuja". Se on tarkoitettu ortopedisten fysioterapeuttien käyttöön, kun he haluavat arvioida useita yksittäisiä psykologisia kyselylomakkeita (esimerkiksi Patient Health Questionnaire ja Fear-Avoidance Beliefs Questionnaire) ilman, että potilas joutuu täyttämään koko kyselylomaketta.

OSPRO-kyselylomakkeen ja potilaan ilmoittamien VAS-, SANE- ja ASES-lomakkeiden (American Shoulder and Elbow Surgeons Standardized Shoulder Assessment Form) välistä yhteyttä tutkittiin. Tämän jälkeen potilaat jaettiin rotaattorikierukan repeämän vaikeusasteen perusteella osittaispaksuisiin repeämiin, pieniin tai keskipaksuisiin repeämiin ja suuriin tai massiivisiin kokopaksuisiin repeämiin.

Tulokset

Tutkimukseen osallistui yhteensä 84 henkilöä, joilla oli kiertäjäkalvosimen repeämä. Kolmenkymmenenyhdeksän kohdalla oli osittainen, 20 prosentilla pieni tai keskisuuri ja 41 prosentilla suuri tai massiivinen koko paksuuden repeämä.

Lähtötilanteessa ei ollut eroja potilaan ilmoittamissa tuloksissa, OSPRO-pisteissä eikä kyynelten vaikeusasteen kolmen eri luokittelun välillä. Tulokset paljastivat useita heikkoja tai erittäin heikkoja korrelaatioita, lukuun ottamatta liikuntaa koskevia pelon välttämiseen liittyviä uskomuksia ja ASES-pistemäärää. Tämä negatiivinen korrelaatio tarkoittaa, että korkeampi liikunnan pelon välttämisen taso johtaa alhaisempiin ja siten huonompiin ASES-pisteisiin.

Kysymyksiä ja ajatuksia

Kirjoittajat käyttivät OSPRO-kyselylomaketta kartoittaakseen osallistujien kokeman ahdistuksen tason. OSPRO-pisteiden ja olkapään kivun ja toimintakyvyn välistä suhdetta ei kuitenkaan vielä ymmärretä. OSPRO on saatavana 3 eri muodossa: 17, 10 ja 7 kohdetta, joiden tarkkuus keltaisten lippujen tunnistamisessa oli vähintään 85 %, 81 % ja 75 %. Tämän tutkimuksen tekijät mainitsivat 11-kohtaisen kyselylomakkeen täyttämisen. Tämä olisi kai OSPRO:n 10-osainen versio. Tämä antaa 75 prosentin tarkkuuden keltaisten lippujen tunnistamisessa. Ihmettelen vain, mikseivät he ole täyttäneet 17-kohtaista versiota, sillä 6 lisäkysymyksen täyttäminen lisää luottamusta tuloksiin.

Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa oli se, että potilaan ilmoittamissa tulospisteissä ei ollut merkittäviä eroja kyynelten vaikeusasteen kolmen eri osituksen välillä. Vielä mielenkiintoisempaa oli se, että tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja kipuun liittyvässä psykologisessa ahdistuksessa (mitattuna OSPRO:lla) kyyneleen vaikeusasteen kolmen osituksen välillä.

Kirjoittajat toteavat, että leikkausta edeltävä psykologinen ahdistus ennusti olkapään huonoa toimintaa ja kipua enemmän kuin kiertäjäkalvosimen repeämän vakavuus artroskopisesti korjattavilla potilailla. On kuitenkin huomattava, että se ennustaa vahvasti olkapään toimintaa ja ennen tähystystä koettua kipua, koska ASES-kyselylomake täytettiin ennen leikkausta. Tässä tutkimuksessa ei siis voida ennustaa leikkauksen jälkeisiä tuloksia.

Mikä on vaurioituneen olkapään vaikutus? Esimerkiksi itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla rakennustyöntekijällä, jolla on hallitseva puolen repeämä, voi olla enemmän psyykkistä ahdistusta, koska se haittaa hänen kykyään tehdä työtään.

Puhu minulle nörttimäisesti

Koska tutkimus on luonteeltaan poikkileikkaustutkimus, tässä tutkimuksessa ei voida vastata kysymykseen siitä, onko psykologinen stressi syy kipuun ja heikentyneeseen olkapään toimintakykyyn niillä, joilla on kiertäjäkalvosimen repeämä. Se ei anna kausaalista selitystä, mutta se voi tallentaa merkityksellistä tietoa, jota voidaan sitten tutkia tarkemmin. Esimerkiksi tämän tutkimuksen tulosten perusteella tiedämme nyt, että pelkkä kiertäjäkalvosimen repeämän vakavuus ei välttämättä ole paras ennuste kipujen laajuudesta. Pikemminkin tarkastelemalla henkilöä, jolla on kiertäjäkalvosimen repeämä, kokonaisuutena voidaan ennustaa tarkemmin olkapään kipu- ja toimintakykyä kuin pelkästään repeämää.

Tutkimusasetelma oli retrospektiivinen poikkileikkaustutkimus. Retrospektiivisistä tutkimuksista voi puuttua tärkeää tietoa ja tulokset voivat olla vääristyneitä. Poikkileikkaustutkimuksissa taas käytetään tietoja yhdeltä tietylle ajankohdalle, eikä niissä voida tutkia sekoittavien muuttujien, kuten iän, henkilökohtaisen taustan tai tutkimusympäristön vaikutusta. Se antaa tilannekuvan niistä henkilöistä, joille oli tarkoitus tehdä nivelkirurginen leikkaus kyseisenä ajankohtana kyseisessä paikassa. Tieto, joka minulta puuttui, oli syy valita artroskooppinen korjaus. Leikattiinko heidät olkapään heikentyneen toimintakyvyn tai kivun vuoksi vai vain siksi, että heillä oli repeämä? Ymmärtäisin kyllä, että jotkut näistä potilaista olisivat ahdistuneita tietäessään, että heidät leikataan.

Tärkeää oli, että potilaiden oli täytettävä kyselylomakkeet ennen kuin he tapasivat kirurgin. Tämä on saattanut johtaa vastausten yliarviointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että nivelkirurgiseen korjaukseen hakeutuvilla potilailla näyttää olevan negatiivinen mieliala tai heikko luottamus kuntoutukseen. Näin ollen he saattavat raportoida suuremmasta työkyvyttömyydestä ja kivusta. Luottamusta kuntoutukseen ei kuitenkaan mitattu suoraan, joten olisin mieluummin varovainen käyttäessäni tätä lausumaa.

Tärkeää on, että tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia kiertäjäkalvosimen repeämiä, sillä tähän tutkimukseen osallistui vain osallistujia, joille oli jo suunniteltu artroskopinen korjaus.

Vie viestit kotiin

Kun otetaan huomioon, että muutakin kuin pelkästään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän vakavuus voi ennustaa olkapääkipua ja toimintakyvyn heikkenemistä, olisi mielenkiintoista arvioida objektiivisesti, kuinka ahdistunut joku on. Näin voidaan saada käsitys niiden potilaiden ennusteesta, joille tehdään artroskopia kiertäjäkalvosimen repeämän vuoksi. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi pelon välttämisen taso korreloi alhaisempien ASES-pisteiden kanssa, mikä tarkoittaa enemmän kipua ja toimintakykyä. Psykologinen ahdistus käsittää muutakin kuin pelon välttämisen, mutta tässä tutkimuksessa tämä oli ainoa tekijä, joka oli kohtalaisesti yhteydessä potilaan ilmoittamiin tuloksiin ASES-kyselylomakkeella.

Viite

Okafor, C., Levin, J. M., Boadi, P., Cook, C., George, S., Klifto, C., & Anakwenze, O. (2023). Kipuun liittyvä psykologinen stressi on voimakkaammin yhteydessä olkapään kipuun ja toimintakykyyn kuin repeämän vaikeusasteeseen potilailla, joille tehdään kiertäjäkalvosimen korjaus. JSES International, 7(4), 544-549.