Johdanto

Krooninen akillesjänteen tendinopatia on tila, jolle on ominaista hyvin paikallinen kipu nivelen kiinnityskohdassa tai hieman sen läheisyydessä. Se voi vaikuttaa kaikenikäisiin ja aiheuttaa merkittävää kipua ja vammaisuutta. Tilan kroonisuus tekee siitä usein vaikeasti hoidettavan, ja toipuminen on pitkittynyt. Eksentristä harjoittelua ja useita fysikaalisia menetelmiä on tutkittu sen selvittämiseksi, onko niillä merkitystä akillesjänteen tendinopatian hoidossa. Eksentrisen harjoittelun tehokkuus on osoitettu jo useissa systemaattisissa katsauksissa, erityisesti keskiosien akillesjänteen tendinopatian osalta. Kun otetaan huomioon, että fysikaalisia menetelmiä käytetään edelleen kliinisessä ympäristössä, on tarpeen varmistaa niiden tehokkuus eksentrisen harjoittelun mahdollisena lisänä, josta on jo vahvaa näyttöä akillesjänteen tendinopatiassa. Tässä tutkimuksessa käsitellään tätä asiaa tarkemmin.

Menetelmät

Mukaan otettiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa verrattiin akillesjänteen tendinopatiaa koskevia fysikaalisia menetelmiä yhdistettynä eksentrisiin harjoituksiin ja pelkkään eksentriseen harjoitteluun. Krooninen akillesjänteen tendinopatia määriteltiin oireiksi, jotka olivat 2-6 cm proksimaalisesti calcaneus insertionista, kestivät yli 3 kuukautta ja jotka eivät vastanneet ei-operatiiviseen hoitoon.

Havaitut tulokset olivat VISA-A, jolla tutkitaan akillesjänteen tendinopatian kliinistä vaikeusastetta asteikolla 0-100, NPRS ja NRS-asteikolla mitattu kuormituksen aiheuttama kipu. Tuloksia tarkasteltiin lyhyen aikavälin (4 viikkoa) ja pitkän aikavälin seurannassa (12-16 viikkoa).

Tutkimuksissa oli oltava eksentrisen harjoituksen ryhmä vertailukohtana fyysiseen toimintatapaan, jossa oli eksentrinen harjoitusohjelma. Tähän tutkimukseen sisältyviä fysikaalisia menetelmiä voisivat olla shokkiaaltohoito, matalan tason laserhoito, yökiinnitys ja Astym.

Tulokset

Katsaukseen otettiin mukaan yhteensä kahdeksan tutkimusta, joissa tutkittiin kroonista akillesjänteen tendinopatiaa sairastavia 18-70-vuotiaita osallistujia. Lyhytaikaisessa seurannassa tutkittiin 199 ja pitkäaikaisessa seurannassa 421 koehenkilöä. Fyysisten menetelmien ja eksentrisen harjoittelun (PMEE) harjoitteluryhmässä 3 tutkimuksessa käytettiin shokkiaaltoa, 2 tutkimuksessa matalan tason laserhoitoa, 1 tutkimuksessa yölastoja, 1 tutkimuksessa ortoosia ja 1 tutkimuksessa Astymia.

Lyhyen aikavälin seurannassa PMEE:n ja EE:n välillä ei havaittu eroja VISA-A:n (SMD=0,03 (95%CI -0,46-0,53)) ja NPRS:n (SMD=-0,16 (95%CI -0,72-0,40)) osalta. Kuormituksen aiheuttamaa kipua ei tutkittu 4 viikon kohdalla.

Pitkäaikaisseurannassa ei havaittu merkittäviä eroja VISA-A:n (SMD=0,43 (95%CI -0,05-0,92)), NPRS:n (SMD=-0,39 (95%CI-1,11-0,32)) ja kuormituksen aiheuttaman kivun (SMD=-0,46 (95%CI -1,08-0,15)) osalta PMEE- ja eksentrisen harjoitteluryhmän välillä.

Kysymyksiä ja ajatuksia

VISA-A:n pitkän aikavälin seurantatulokset osoittavat, että vaikutus on rajallinen, eikä se ole merkittävä eksentrisen liikehoidon hyväksi. Tulosten suuri tai kohtalainen heterogeenisuus saa meidät kuitenkin päättelemään, että johtopäätöksiä on tulkittava varovaisesti. On oletettu, että eksentrinen harjoittelu parantaa akillesjänteen vetolujuutta, mikä vähentää rasitusta entisestään. Ehdotetut fysikaaliset hoitomuodot eivät saa aikaan tällaista vetolujuuden kasvua, joten ne ovat tehottomia akillesjänteen tendinopatian hoidossa.

Puhu minulle nörttimäisesti

Englanninkielisten tutkimusten rajoittaminen on saattanut aiheuttaa kieliharhaa tuloksiin. Koska harhan riski oli kuitenkin pieni, mukaan otettiin laadukkaita tutkimuksia, mikä johti varmoihin tuloksiin. Kirjoittajat totesivat, että julkaisuvirheistä ei ollut viitteitä. Tämän tutkimuksen metodologia oli lisäksi hyvin toteutettu, ja se täytti systemaattisille synteeseille ja meta-analyyseille asetetut vaatimukset.

Vie viestit kotiin

Koska fysikaalisista menetelmistä, kuten iskuaalto- ja matalan tason laserhoidosta, ei ole lisähyötyä pelkkiin eksentrisiin harjoituksiin verrattuna, jälkimmäinen vaihtoehto on edelleen akillesjänteen tendinopatian hoidon peruspilari. Koska tähän katsaukseen voitiin sisällyttää korkealaatuisia tutkimuksia, joiden harhaisuusriski on pieni, näytön varmuus on suuri. Näistä korkealaatuisista tutkimuksista syntetisoitu eksentrisen harjoituksen annostus akillesjänteen tulehduksen hoitoon ehdottaa 3 sarjaa 15 toistoa kahdesti päivässä 12 viikon ajan, jotka molemmat tehdään seisten taivutetulla ja ojennetulla polvella.

Viite

Arora, N. K., Sharma, S., Sharma, S., & Arora, I. K. (2022). Fysikaaliset hoitomuodot ja eksentrinen harjoittelu eivät ole parempia kuin pelkkä eksentrinen harjoittelu kroonisen akillesjänteen tendinopatian hoidossa: Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Jalka, 53, 101927.