Cluster-päänsärky | Diagnoosi ja hoito Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää.

Johdanto ja epidemiologia

Päänsärky voi ilmetä itsestään, mutta se on myös hyvin yleinen oire niskakipupotilailla, sillä yli 60 %:lla potilaista, joilla on ensisijainen niskakipuvaiva, esiintyy samanaikaisesti niskakipujaksoja. Siksi on tärkeää selvittää, millaisesta päänsärystä potilas kärsii.

Aluksi erotetaan toisistaan ensisijaiset ja toissijaiset päänsärkytyypit. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Yksinkertaisesti sanottuna primaarinen päänsärky on "itse sairaus", kun taas sekundaarisessa päänsäryssä päänsärky on oire jostakin muusta sairaudesta. Ensisijaisia päänsärkyjä ovat siis migreeni, jännitystyyppiset päänsäryt ja klusteripäänsärky. Sekundaarinen päänsärky on päänsärkyä, joka johtuu kasvaimista, verenvuodosta, muusta traumasta, TMJ:n toimintahäiriöstä, aineen yliannostuksesta tai niskakivusta. Cervicogeeninen päänsärky.

Tarkastellaan nyt tarkemmin klusteripäänsärkyä, joka on ensisijainen päänsärkytyyppi.
Fischera et al. (2008) tekivät meta-analyysin arvioidakseen klusteripäänsäryn elinikäistä esiintyvyyttä ja havaitsivat alhaisen 0,12 prosentin luvun, kun yhden vuoden esiintyvyys oli 53 tapausta 100 000 henkilöä kohti ja yleinen sukupuolisuhde oli 4,3 (miehet ja naiset). Klusteripäänsäryn yhden vuoden esiintyvyys työikäisessä väestössä oli 0,054 % ruotsalaisessa kohortissa(Manzoni ym.). 2019)

Epidemiologia

Seuraavassa kuvassa esitetään päänsärkyjen esiintyvyys eri maanosissa ympäri maailmaa:

Kliininen kuva ja tutkimus

Jotta päänsärky voidaan luokitella klusteripäänsäryksi, sen on täytettävä tietyt kriteerit(ICHD-III):

A. Vähintään viiden hyökkäyksen on täytettävä kriteerit B-D.

B. Hoitamaton episodi kestää 15-180 minuuttia ja siinä esiintyy voimakasta tai erittäin voimakasta yksipuolista orbitaalista, supraorbitaalista ja/tai temporaalista kipua.

C. Se vastaa jompaakumpaa tai molempia seuraavista:

1. vähintään yksi seuraavista oireista, jotka ovat ipsilateraalisesti päänsäryn kanssa:
   - silmän sidekalvon injektio ja/tai kyynelehtiminen.
   - nenän tukkoisuus ja/tai nuhakuume.
   - silmäluomien ödeema - otsan ja kasvojen hikoilu.
   - miosis ja/tai ptosis
2. levottomuuden tai levottomuuden tunne. On raportoitu, että potilaat ovat kulkeneet edestakaisin huoneessa ja lyöneet päätään kovan kivun vuoksi.

D. Se esiintyy taajuudella, joka vaihtelee yhdestä joka toinen päivä kahdeksaan päivässä.

100% ilmainen päänsärky kotiharjoitusohjelma

• • Nimi*
• • Sähköposti*

Δ

Hoito

Clusteripäänsäryn hoito koostuu lääkityksestä, injektioista/otsalohermonsalpaajista tai kallonsisäisestä stimulaatiosta. Voimme erottaa toisistaan akuutin kohtauksen hoidon ja ennaltaehkäisevän hoidon, jotka ovat klusteripäänsäryn hoidon kaksi osa-aluetta. Valitettavasti fysioterapeuteilla ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoja hoitaa potilaita, joilla on klusteripäänsärky.
Tällä hetkellä on julkaistu vain yksi tapaustutkimus endogeenisen neurostimulaation ja fysioterapian yhdistelmästä(Navarro-Fernández et al. 2019).

Akuutti

100-prosenttinen happihoito on luultavasti tunnetuin tapa hoitaa klusteripäänsärkyä(Obermann ym.). 2015). Muihin päänsärkytyyppeihin verrattuna klusteripäänsärky on ainoa sairaus, jossa tämä strategia on A-tason suositus. Vähintään 66 prosenttia potilaista hyötyy happihoidosta. Vaikutus kestää alle kymmenen minuuttia. Hapen käyttöön ei liity riskejä tai haittavaikutuksia, joten se on erinomainen hoitovaihtoehto. Valitettavasti vakuutus ei useinkaan kata rypälepäänsärystä kärsivien happihoitoa, jonka saaminen voi olla haastavaa.

Ainoa muu A-indisoitu hoito on triptaanit. Näiden lääkkeiden ihonalainen sumatriptaanin tai nenäsumutteen zolmitriptaanin anto ovat molemmat vaihtoehtoja(May et al. 2006). Jos ihonalaisia injektioita ei siedetä, intranasaalisia triptaaneja voidaan antaa päänsäryn vastakkaiselle puolelle. Intranasaalinen sumatriptaani (20 mg) ja intranasaalinen zolmitriptaani (5 mg) ovat kaksi vaihtoehtoa. Koska suun kautta otettavien lääkkeiden vaikutusaika on usein pidempi kuin päänsäryn, niitä ei suositella.

Vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin kuuluvat oktreotidi, ergotamiini ja intranasaalinen lidokaiini (vaste on raportoitu olevan 33 %)(Matharu et al. 2004). Valitettavasti lääkeresistenssi kehittyy 10-20 prosentilla ihmisistä, joilla on vaikea klusteripäänsärky. Potilaita on kehotettava pysymään erossa laukaisevista tekijöistä, erityisesti alkoholista. Potilaita olisi kehotettava lopettamaan tupakointi, vaikka ei olekaan näyttöä siitä, että se vähentäisi päänsäryn todennäköisyyttä.

Haluatko oppia lisää päänsärystä? Tutustu sitten seuraaviin blogeihin ja tutkimusarvosteluihin:

• Päänsäryn fyysiset testit: Hyödyllinen?
• Aerobisen liikunnan tehokkuus vs. Voimaharjoittelu migreenin hoidossa
• Podcast-jakso 031: Päänsärky René Castienin kanssa

Viitteet

Ekbom, K., & Hardebo, J. E. (2002). Klusteripäänsärky: etiologia, diagnoosi ja hoito. Lääkkeet, 62, 61-69.

Fischera, M., Marziniak, M., Gralow, I., & Evers, S. (2008). Clusteripäänsäryn esiintyvyys ja yleisyys: väestöpohjaisten tutkimusten meta-analyysi. Cephalalgia, 28(6), 614-618.

Fontaine, D., Lanteri-Minet, M., Ouchchane, L., Lazorthes, Y., Mertens, P., Blond, S., ... & Lemaire, J. J. (2010). Tehokkaiden syväaivostimulaatioelektrodien anatominen sijainti kroonisessa klusteripäänsäryssä. Brain, 133(4), 1214-1223.

Goadsby, P. J., de Coo, I. F., Silver, N., Tyagi, A., Ahmed, F., Gaul, C., ... & Ferrari, M. D. (2018). Ei-invasiivinen vagushermostimulaatio episodisen ja kroonisen klusteripäänsäryn akuutissa hoidossa: satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, näennäiskontrolloitu ACT2-tutkimus. Cephalalgia, 38(5), 959-969.

Leone, M., D'amico, D., Frediani, F., Moschiano, F., Grazzi, L., Attanasio, A., & Bussone, G. (2000). Verapamiili episodisen klusteripäänsäryn ennaltaehkäisyssä: kaksoissokkotutkimus verrattuna lumelääkkeeseen. Neurology, 54(6), 1382-1385.

Manzoni, G. C., Camarda, C., Genovese, A., Quintana, S., Rausa, F., Taga, A. ja Torelli, P. (2019). Klusteripäänsärky suhteessa eri ikäryhmiin. Neurologiset tieteet, 40, 9-13.

Matharu, M. S., Levy, M. J., Meeran, K., & Goadsby, P. J. (2004). Ihonalainen oktreotidi klusteripäänsäryn hoidossa: Satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus. Annals of Neurology: Official Journal of the American Neurological Association and the Child Neurology Society, 56(4), 488-494.

May, A., Leone, M., Afra, J., Linde, M., Sándor, P. S., Evers, S., & Goadsby, P. J. (2006). EFNS:n ohjeet klusteripäänsäryn ja muiden kolmoishermo-autonomisten kefalalgioiden hoidosta. European Journal of Neurology, 13(10), 1066-1077.

Mir, P., Alberca, R., Navarro, A., Montes, E., Martínez, E., Franco, E., ... & Lozano, P. (2003). Episodisen klusteripäänsäryn ennaltaehkäisevä hoito laskimonsisäisellä metyyliprednisoloniboluksella. Neurologiset tieteet, 24, 318-321.

Navarro-Fernández, G., de-la-Puente-Ranea, L., Gandía-González, M., & Gil-Martínez, A. (2019). Endogeeninen neurostimulaatio ja fysioterapia klusteripäänsäryn hoidossa: kliininen tapaus. Brain Sciences, 9(3), 60.ISO 690.

Obermann, M., Holle, D., Naegel, S., Burmeister, J., & Diener, H. C. (2015). Clusteripäänsäryn lääkehoitovaihtoehdot. Lääkehoidon asiantuntijalausunto, 16(8), 1177-1184.

Olesen, J. (2018). Kansainvälinen päänsärkyhäiriöiden luokitus. The Lancet Neurology, 17(5), 396-397.